Union Berlin on hämmästyttävästi mukana Bundesliigan mestaruustaistossa sarjan käännyttyä jo hyvää vauhtia toiselle puoliskolleen. Samaan aikaan paikalliskilpailija Herthaa uhkaa putoaminen toiselle sarjaportaalle. Berliini on tällä hetkellä vahvasti punavalkoinen, mutta olennaista Unionin kannalta on suunta johon se on matkalla.
1. FC Union Berlin on kulttiseura, joka toteuttaa oman näköistään seuratoimintaa omiin arvoihinsa nojaten. Seuran noustua ensimmäistä kertaa historiassaan Bundesliigaan kaudeksi 2019-20 olivat seuran kannattajat huolissaan sopeutumisestaan yhä kapitalistisempaan jalkapallomaailmaan pääsarjassa.
Kuten monen muunkin pienemmän seuran sitä ennen ja sen jälkeen, Unionin odotettiin putoavan parissa kaudessa takaisin sille sopivammalle alustalle Zweiteen. Toisin kävi, sillä punavalkoiset sijoittuivat debyyttikaudellaan mainiosti 11. sijalle.
Sveitsiläisen valmentajansa Urs Fischerin pelisapluunaan vahvasti nojaava Union otti toisella kaudella harppauksen eteenpäin sijoittuen keväällä 2021 jo häikäisevästi seitsemänneksi. Tämä oikeutti myös paikkaan eurokentillä UEFAn uuden Konferenssiliigan karsinnoissa. Bayer Leverkusenista tuolloin lainattu Joel Pohjanpalo oli vahvassa roolissa ollen joukkueen toiseksi paras maalintekijä kuudella maalillaan. Viime kaudella sijoitus koheni vielä kahdella, kun joukkue taisteli jopa Mestarien liigaan pääsystä sijoittuen lopulta viidenneksi.
Kolmen Bundesliigakauden ajan Union oli sykähdyttävä altavastaaja, joka hullaannutti puolueettomat kannattajat puolelleen taistelufutiksellaan. Silti tuskin kukaan olisi osannut aavistaa kuluvan kauden kaltaista menestystarinaa. Kun kautta on pelattu 20 kierrosta, jahtaavat köpenickiläiset Bayern Müncheniä vain pisteen takamatkalta.
Menestyksen tiellä pikkuseuran elkein
Huolimatta sensaatiomaisesta kaudesta on Itä-Berliinissä pidetty katse tiukasti olennaisessa. Päävalmentaja Fischer on tyylilleen uskollisesti toistanut otteluiden jälkeisissä haastatteluissa samaa mantraa; Unionin tavoite on säilyttää sarjapaikka ja hankkia siihen tarvittavat 40 pistettä. Kuivaa komiikkaa itseensä kerännyt lausahdus saavutti helmikuun alussa tavoitteensa, kun vierasvoitto RB Leipzigistä nosti pistesaldon lukemiin 42. Joko nyt Fischer suostuu puhumaan muistakin tavoitteista ääneen?
Tammikuun siirtoikkunassa Stadion An Der Alte Förstereille saapuivat wingbackin roolissa viihtyvä Josip Juranovic (Celtic) sekä keskikenttäpelaaja Aïssa Laïdouni (Ferencvaros). Molemmat pelaajat esiintyivät edukseen loppuvuodesta 2022 pelatuissa MM-kisoissa, Juranovic, 27, Kroatian ja Laïdouni, 26, Tunisian paidassa.
Unionista on nopealla aikataululla tullut seura, joka kilpailee tasapäisesti tämän kaliiberin pelaajista, jotka pelaavat ikänsä puolesta parhaita pelivuosiaan. Silti vauhtisokeudesta ei ole näkynyt merkkiäkään.
Yksi tammikuun sykähdyttävimmistä siirtouutisista oli viisinkertaisen Mestarien liigan voittajan, espanjalaisen Iscon jo varmana pidetty siirto Itä-Berliiniin.
Nimekäs, 38 aikuisten maaottelua pelannut laituri oli jo läpäissyt Unionin lääkärintarkastuksen kunnes pelaajan edustajat löivät tiskiin pyynnön sovittua kovemmasta palkasta. Moni seura olisi ilolla tässä kohtaa joustanut ja myöntynyt agenttien paineessa. Die Eisernin (Rautaisten) toimistolla oltiin lempinimen mukaisesti vankkumattomia ja sanottiin ei. Varmana uutisoitu siirto kaatui kirjaimellisesti viimeisellä mahdollisella hetkellä.
Tiivis joukkuepeli on leimallisesti Unionin menestyksen taustalla. Tähtipelaajia joukkueeseen ei ole hankittu ja suurimmat onnistujat on houkuteltu muihin maisemiin isommille areenoille. Tällaisia aiempien kausien läpimurtopelaajia ovat muun muassa Bayer Leverkuseniin siirtynyt Robert Andrich sekä Valioliigaan nousseeseen Nottingham Forestiin myyty Taiwo Awoniyi.
Seuran toimistolla on täydennetty joukkueen kokoonpanoa siirtoikkuna kerrallaan maltillisesti, vain tarpeellista osaamista tarvittaville pelipaikoille hankkimalla. Kyseessä ei ole tuhkimotarina, jossa joukkuetta 2. Bundesliigassa kannatelleet pelaajat olisivat nostaneet Unionin maan kärkiseuraksi. Kokoonpanosta vain kapteeni Christopher Trimmel on kantanut seuran värejä jo alemmalla sarjaportaalla. Kokenut itävaltalainen debytoi Unionin riveissä jo kaudella 2014-15.
Ovi kävi tämän tammikuun siirtomylläkässä toiseenkin suuntaan, merkittävimpänä lähtijänä mainittakoon laitapuolustaja Julian Ryerson, jonka palveluksista Borussia Dortmund maksoi 5 miljoonaa euroa. Vasemmalla kaistalla operoiva norjalainen on siirtonsa jälkeen haastanut keltamustien riveissä taitavaa Raphael Guerreiroa pelipaikasta. Hänen lähtönsä on kuitenkin paikattu sujuvasti, eikä avauskokoonpanon muutokset ole näkyneet tuloksissa.
Union kasaa pisteitä sarjan pienimmällä, 44%, pallonhallinnalla. Vastaiskut pyritään hyödyntämään tehokkaasti laadukkaaseen maalipaikkaan, laukauksia ei ammuta puolihuolimattomasti. Työnteon kulttuuri on vahvasti Rautaisten DNA:ssa, ja joukkue onkin taivaltanut kentällä 20 kierrokseen toiseksi eniten kilometrejä (2362,2) 1. FC Kölnin jälkeen.
Joukkueen viimeistely maalipaikoissa on ollut laadukasta, sillä maalia kohti suuntautuneista laukauksista peräti 43% on mennyt sisään. Tämä on niin ikään sarjan toiseksi paras lukema. Maaliodottamaltaan heikoimpaan neljännekseen kuuluva Union tarvitsee menestyäkseen tehokkaan viimeistelyn, mutta tämä tilasto itsessään osoittaa ettei pelkkään onneen voida pitkässä juoksussa luottaa.
Pääkaupungin herruus rintataskussa
Berliinin läntisen puolen ylpeys Hertha on ollut useamman viime kauden aikana tuuliajolla niin kentällä kuin kabineteissakin. Olympiastadionilla kotiottelunsa pelaavat sinivalkoiset taistelevat tällä kaudella putoamista vastaan, eikä sen tilanne missään nimessä ole helppo. Paperilla laadukkaasta pelaajamateriaalista ei ole saatu tarpeeksi irti ja sijoitus on kirjoitushetkellä toiseksi viimeinen.
Tilannetta on seurattu pikkuveljen, Unionin puolella ilolla. Punavalkoiset ovat kaupungin herroja, edelliset viisi paikallisottelua ovat päättyneet Unionin voittoon.
Herthan putoaminen Bundesliigasta olisi kuitenkin menetys myös Unionille. Berliinin derbyt ovat viime kausien aikana olleet sarjan suuria kohokohtia, eivätkä vähiten kiihkeiden kannattajien ansiosta. Uniikki, pääosin seisomapaikoista koostuva An Der Alte Försterei, Vanhan metsänvartijan stadion on toki tupaten täynnä vastustajasta riippumatta, mutta paikalliskilpailu ruokkii molempia osapuolia.
Vielä viime vuosikymmenen alkupuolella Saksa oli Euroopan ainoa maa, jonka pääsarjassa ei ollut seuraa sen pääkaupungista Herthan vierailtua muutamaankin otteeseen 2. Bundesliigassa. Viime vuosien aikana tilanne on parantunut nähdyn kaltaiseksi. Kaudella 2021-22 nähtiin jopa kolmaskin berliiniläisseura valtakunnallisessa liigaportaikossa Viktoria Berlinin tehtyä ranskalaisen visiitin 3. Liigassa. Knoppina lisättäköön, että suomalaishyökkääjä Kimmo Hovi esiintyi tuolla kaudella Viktorian paidassa kymmenessä sarjaottelussa iskien yhden osuman.
Vaikka todennäköisyydet ovat kymmenen edellistä pokaalia vieneen Bayern Münchenin puolella, on Bundesliigan mestaruustaistelu ensimmäistä kertaa vuosiin todellisesti auki vielä kauden jälkipuoliskolla. Union Berlin onnistui tasaamaan Dortmundin tavoin kotinurmellaan pisteet Die Bayernin kanssa syyskierroksella. Lisäksi FCB aloitti vuoden 2023 kolmella tasapelillä, päästäen mainittujen haastajien lisäksi myös SC Freiburgin, RB Leipzigin sekä Eintracht Frankfurtin lähietäisyydelle.
Millekään sarjalle ei tee hyvää yhden seuran täydellinen dominointi, mutta esimerkiksi Unionin mestaruus vastaisi todennäköisyyksiltään Leicester Cityn sensaatiomaista Valioliigan mestaruutta kaudella 2015-16. Toistaiseksi kortit ovat kuitenkin avoimena. Vaikka kuluva kausi jäisi Unionin tarinan huipennukseksi ja tie veisi jollain aikataululla alaspäin, voivat sekä seura että sen kannattajat seisoa selkä suorana. He eivät ole tinkineet periaatteistaan.
