Legendaarinen Tampereen Tammelan stadion näkee kuluvan kauden aikana vielä muutaman kotimaisen jalkapallotapahtuman ennen stadionille tehtävää remonttia, joka tuo tamperelaisen jalkapallopyhätön 2000-luvulle. Stadionin ja sitä ympäröivän alueen yhteyteen on tarkoitus rakentaa 6 500-paikkainen ympärivuotinen jalkapallostadion sekä liiketiloja ja asuntoja. Uudistus on erittäin tervetullut, sillä kaupunkiin saadaan vihdoin hyväkuntoinen ja moderni jalkapallostadion. Vanhassa Tammelassa on kuitenkin oma fiiliksensä kuluneine puisine aitoineen ja puupenkeillä varustettuine katsomoineen.
Torstai-illan Ykkösen ottelussa kotijoukkue Tampereen Pallo-Veikot isännöi pietarsaarelaista FF Jaroa. Historian kirjoja (Wikipediaa) selaillessa voi lukea, että TPV voitti seurahistoriansa ainoan Suomen mestaruuden vuonna 1994. Silloin mestaruus ratkesi juuri Jaroa vastaan viimeisellä sarjakierroksella. Jaron tämänpäiväiseen joukkueeseen tuskin kuuluu montaa henkilöä, jotka tuon ottelun elävästi muistaisivat, mutta ehkä 15 vuoden takainen TPV:n mestaruusriemu Pietarsaaressa toi lisämotivaatiota ainakin yhdeksälle vierasjoukkueen tueksi nyt matkustaneelle Jaro-kannattajalle.
Stadionille sisään saavuttaessa havaitsi heti rennon perheseuran tunnelman. Talkootyöläisinä matsipäivinä työskentelevät seuran jäsenet ja tukijat hoitavat portilla rahastuksen tamperelaiseen tyyliin rennosti, mutta asiallisesti.
Mediana sisään mennessä järjestelyt olivat loistavan käytännölliset; portilla järjestyksenvalvojilta löytyi toimittajan ja valokuvaajan nimi ruutupaperille kuulakärkikynällä rustattuna, ja lehdistötiloihin kävellessä ei turhia kyselty. Apua kuitenkin tarjottiin välittömästi eksyneen näköisille mediatyöläisille!
Stadionin aitojen sisäpuolelta löytyy anniskelupiste niille, joilla heräsi jano lähes hellelukemiin yltäneessä kesäsäässä. Ruokapuolella tarjontaa oli TPV:n toimesta laajennettu perinteisestä kahvi & makkara -tarjonnasta hodareihin, ja vaihtoehtoina oli myös erilaisia vegaanisia makkaroita kasvisruuan ystäville. Puoliajalla tarjoilut vetivät mukavasti ja perinteisesti seisaallaan taukoeväänsä nauttinut yleisö ehti mainiosti takaisin ennen kuin erotuomarin pilli soi toisen puoliajan alkamisen merkiksi.
Kahden perinteikkään joukkueen kohtaamisessa tarjolla oli myös seitanmakkaroiden kaltaisia vähemmän perinteisiä herkkuja. Kuvat: Jerri Laurikka.
Itse ottelu oli varmasti Paltsareille ja kotiyleisölle turhauttava, sillä pietarsaarelaisvieraat olivat toden teolla tulleet Tampereelle ryöstöretkelle. Jaro avasi ottelun vahvasti ja vieraiden hyökkäyksessä läpi ottelun vakuuttanut Anthony Olusanya oli TPV-maalivahti Tuomas Karjalahden kanssan nokikkain jo minuutin pelin jälkeen, mutta ainoastaan TPV-puolustajan uhrautuva liuku oli vieraiden salama-alun tiellä. Ensimmäiset viisi peliminuuttia näyttivät siltä, että koko isäntäjoukkue olisi aivan pihalla siitä, mitä peliä pelataan. Jaro dominoi ottelun alkua vahvalla pallonhallinnallaan ja näytti olevan kutakuinkin jokaisella osa-alueella askeleen pari isäntiä edellä.
Alun horroksestaan heränneet isännät kuitenkin pääsivät hieman peliin mukaan ja punapaitojen hyökkäyksessä operoinut Paavo Näykki loi ensin pari vaarallista tilannetta ja oli itse 12 minuutin kohdalla hyvin lähellä saada puolustuksesta lähteneen pitkän avauksen haltuunsa juostessaan vieraiden puolustuslinjan taakse. Kuitenkin lähes välittömästi parin hyvän TPV:n tilanteen jälkeen isäntien huolimattomuus kostautui, kun puolustuksessa peliä rakentaessa sattui tarpeeton pallonmenetys. Jaro pystyi parilla syötöllä pelaamaan pallon oikealla laidallaan keskityspaikkaan, ja täsmällisesti noin kuuteen metriin maalista tippunut keskitys suuntautui vieraiden Jahir Barrazan puskusta ohi Karjalahden.
Ottelun jälkeen lehdistötilaisuudessa Jaron päävalmentaja Niklas Käckö manasi joukkueensa päästäneen TPV:n mukaan peliin hyvän alkunsa jälkeen, ja näin todellakin tapahtui.
Ensimmäisen puoliajan lopun TPV loi tukun hyviä maalintekopaikkoja. Isäntien nopeat hyökkäykset tapahtuivat usein pallonriistojen jälkeen ja tulivat oikeaa laitaa pitkin, missä ensimmäistä kertaa TPV:n avauskokoonpanossa pelannut Mauro Severino loi jatkuvasti vaikeuksia Jaron puolustuksella nopeudellaan ja hyvällä yhteispelillään erityisesti Lamminpään oman Mika Ahosen kanssa. Klassinen jalkapallo-ottelun kaava kuitenkin toteutui jälleen kerran, “kun et itse tee niin kyllä kaveri lopulta tekee”, ja Jaro rankaisia isäntiä lähes identtisestä tilanteesta kuin ensimmäisessä maalissa.
Vaikean ensimmäisen puoliajan pelannut Giorgi Ositashvili menetti vasemmalla laidalla pallon, ja TPV:n kenttätasapaino oli menetyksen jäljiltä aivan levällään. Nimenomaan menetyksien jälkeinen tasapaino oli asia, jota kotijoukkueen päävalmentaja Anssi Ylinen lehdistötilaisuudessa kertoi painottaneensa puoliaikapuheessaan. Tämä ei yllätä, sillä hetken ennen puoliaikaa Jaro pelasi menetyksen jäljiltä jälleen parilla syötöllä isäntien puolustuksen auki. Olusanya pääsi juoksemaan pallon kanssa boksin sisään ja lähetti matalan laukauksensa Karjalahden torjunnan kautta verkkoon, vieden vieraat hetkeä kahden maalin johtoon.
Jaron käskyttäjä Käckö myönsi ottelun jälkeen, että toinen maali tuli yllättäen, ja kenties isäntien kannalta hieman julmalla tavalla heidän hyvän vaiheensa jälkeen. Ottelun toinen puoliaika ei tarjonnut isännille lohtua, kun vieraiden maalilla ottelun parhaaksi pelaajaksi valittu Ville Seppä oli punapaitojen hyökkäysten tiellä. Seppä torjui mahtavalla vastaantulollaan muun muassa Ahosen syötöstä läpi päässeen Severinon chippi-yrityksen, mutta sai myös apuja puolustukseltaan, kun Toni Takamäki siivosi torjunnasta maaliviivaa kohti valuneen pallon ajoissa pois vaaranpaikasta.
TPV haki kavennusta väkevästi, mutta 781 Tammelaan saapunutta katsojaa joutuivat lopulta pettymään ja onnittelemaan vierasjoukkuetta sekä heitä uskollisesti seuranneita kannattajia voitosta.
Ottelun aikana kotijoukkueen kannattajaryhmä piti mainiota tunnelmaa yllä hakaten rytmisoittimiaan ja kannustaen omiaan esimerkiksi arabivaikutteisella rytmikkäällä Jalla Jalla TPV -chantilla. Pietarsaaresta saapunut yhdeksänhenkinen vieraskannattajien joukko sai ottelun jälkeen Jaro-pelaajat rivissä eteensä voitonhuutojen ja tuuletuksien merkeissä. Pettyneet kotijoukkueen pelaajat jäivät myös ottelun jälkeen kentälle pääkatsomon eteen juttelemaan yleisölle, mikä oli varsin miellyttävä näyte seuran yhteisöllisyydestä.
Sekä koti- että vierasjoukkueella oli ainakin jonkinmoinen kannattajaporukka. Kuvat: Jerri Laurikka.
Matsin jälkeen kansan oli mainio suunnata läheisten ravintoloiden ja pubien terasseille. Keskustan kupeessa sijaitseva Tammelan kaupunginosa tarjoaa urheilun ja oluen ystäville monta vaihtoehtoa jälkipeleille. Tammelantoria vastapäätä sijaitsevaa puistoa ympäröi Legendaarinen Pub Pikilinna ja Tammelan Voima, ja stadionilta Teiskontien suuntaan lähdettäessä löytyy Suomen pisimpään samalla nimellä toiminut Salhojankadun Pubi. Itse valitsin Tammelan puistokadulta Joseph’s-nimisen alkuvuodesta avanneen terassilla varustetun pubin. Joseph’s on muuten myös jalkapallohenkisessä omistuksessa, ja torstai-iltanakin tiskin takaa löyty walesilaisomistaja Mark Joseph, joka 1990-luvulla pelasi yhteensä toistasataa ottelua TPV:n ja paikallisvastustaja Ilveksen riveissä.
Lauantaina Tammelassa nähdään lisää kotimaista futista, kun Veikkausliigaa johtavan Ilveksen vieraaksi saapuu HJK. Lauantainen ottelu myydään suurella todennäköisyydellä loppuun, ja ottelu on Ilveksen mestaruushaaveiden kannalta valtava. Ottelun tasosta tai panoksista riippumatta suosittelen lämpimästi vielä tänä kesänä käymään vanhassa Tammelassa nauttimassa ainutlaatuisesta suomalaisesta futiskokemuksesta.
Artikkelin pääkuva: Jerri Laurikka
