Mikäli minun kaukana tulevaisuudessa pitäisi valita joukkue kuvaamaan 2010-luvun seurajalkapalloa, olisi PSG vahva ehdokas.
PSG:ssä tiivistyy koko nykyjalkapallon ajoittainen mielettömyys: politiikkaa, kaupallisuutta ja satoja poltettuja miljoonia siirtomarkkinoilla. Loppumattomalta tuntuvat rahavarat siirtomarkkinoilla takaa omistaja, sijoitusyhtiö Oryx Qatar Sports Investments, mikä näkee seuran lähinnä oman politiikkansa välineenä. Rahalla saa ja PSG:llä pääsee.
Kaupallisuudessakin PSG on vielä piirun verran muita edellä. Viimeisin yhteistyö näkyy tälläkin viikolla PSG:n paidoissa, kun urheilujätti Niken kanssa tehdyn diilin myötä paidoista löytyy koripalloilija Michael Jordanin ilmentymä, kuuluisa Jumpman-logo. Mallistosta löytyy myös Air Jordan mallin PSG-kengät, jotka kelpaavat varmasti ennemminkin muotitietoisille kuin varsinaisille faneille.
Qatarilainen sijoitusyhtiö, megaluokan hankinnat ja se kaupallisuus.
Viime vuodet vanhan liiton futisromantikon on todellakin ollut helppo vihata PSG:tä.
Rakastettu supertähti
PSG:llä on ollut vuosien saatossa useita ison rahan superhankintoja, kuten Cavani, Zlatan, Di Maria, Beckham ja Buffon. Osa joukkueen pelin parantamiseksi, osa selkeästi brändin parantamiseksi. PSG:n pelaajahankinnat kulminoituivat toissa kesän 222 miljoonan ennätyshankintaan, Neymariin.
Mikäli pelaaja voi olla seuransa näköinen niin Neymar sitä todellakin on. Rahassa kierivä seura hankki kentällä kierivän pelaajan.
PSG:ssä supertähtiä on tullut ja mennyt, mutta olen ollut varma, että yhden pelaajan on mahdotonta muuttaa mielipidettä koko seurasta. Vähänpä tiesin vielä silloin Kylian Mbappésta.
Koko jalkapalloa seuraava maailma on tiennyt kyllä Mbappen huippulahjakkuuden. Silti viime kesän MM-kisojen otteet tulivat hieman yllätyksenä. Täytyy muistaa, että kyseessä on edelleen nuori pelaaja. 19-vuotias maailmanmestari, Kultainen pallo –ehdokas ja MM-kisojen kaikkien aikojen nuorin maalintekijä.
Ihmisestä ei pitäisi tehdä johtopäätöksiä television, haastattelujen ja kirjoitusten perusteella, mutta Mbappésta saa näiden välityksellä pelkästään positiivisen kuvan: kypsä, vaatimaton ja iloinen. Ei niinkään PSG:n näköinen. Haastattelua emme valitettavasti saaneet sovittua, kun hän ei puhua kemiä ja minä en puhu ranskaa.
Pelaajana Kylian Mbappé pysäyttää ajan, ja katsoja pystyy aistimaan jotain maagista tapahtuvan hetkenä minä hyvänsä. Tiedätte sen tunteen ottelua seuratessa, kun kentällä on pelaaja, keneltä voi odottaa jotain mihin muut kuolevaiset eivät pysty. Samoja hetkiä, mitä Messi ja Cristiano Ronaldo ovat meille tarjonneet viimeisen vuosikymmenen. Mbappé tulee jatkamaan tätä magiikkaa, mikäli säästyy loukkaantumisilta – ehkä sen seuraavat kymmenen vuotta.
Mbappén temppu tapahtuu yleensä samalla kaavalla. Nopeat ensimmäiset askeleet, millä jätetään puolustaja ”telineisiin”, kuljetus ja kliininen viimeistely kerta toisensa jälkeen. Tämän jälkeen jo tavaramerkiksi muodostunut tuuletus, pieni spurtti, liuku polvillaan ja kädet kainaloihin. Mikään edellä mainittu ei kuulosta juurikaan normaalia maalikosteen maalia kummemmalta, mutta kaikki tehdään tasolla, mistä monet vain haaveilevat.
Mbappén kohdalla ei voida välttämättä puhua samanlaisista taikatempuista pallon kanssa, mihin esimerkiksi oman aikansa maailman paras pelaaja Ronaldinho niin ikään PSG:ssä pystyi.
Yksi merkittävä yhdistävä tekijä näiltä pelaajilta kuitenkin löytyy, ja joka Neymarilta puuttuu minun silmissäni. Ehkäpä se kaikkein tärkein; heidän persoonansa yhdistettynä taikurimaisiin suorituksiin saa katsojan väistämättä hymyilemään.
Jalkapallofanin sydäntä ei voi ostaa, mutta yhden pelaajan on mahdollista muuttaa käsitys koko seurasta. Minun mielipiteeni sai muuttumaan 180 miljoonalla eurolla. Sillä summalla PSG sai itselleen Kylian Mbappén.
Ja ehkä kun siellä tulevaisuudessa puhun PSG:stä, niin keskityn kaupallisuuden ja politiikan sijasta Kylian Mbappén maaleihin.
