Jalkapallokulttuuria

Valokuvaaminen futisotteluissa – urheilukuvaaja Arno Hämäläisen vinkit aloittelijoille: ”Tilanteita voi ennakoida, mutta moni asia on myös tuurista kiinni”

Tekijä

18/05/2020

Ryhmä viiksekkäitä miehiä pitkissä villaisissa paidoissa komeilla kengillä varustettuna. Tällaisia olivat ensimmäiset jalkapallojoukkueista otetut valokuvat noin 1800-luvun puolivälissä. Paljon on filmiä kulunut sen jälkeen ja tekniikka kehittynyt, mutta mitä kaikkea futiskuvaaminen tänä päivänä oikein vaatii?

Kesätöistä rahat ensimmäiseen kameraan

– Ei minulla ollut aikaa valokuvaukselle ennen kuin lopetin urheilu-urani. Olin kyllä ollut siitä aina kiinnostunut, mutta vasta uran jälkeen hankin kesätöistä tienaamillani rahoilla ensimmäisen järjestelmäkamerani ja aloin käyttää urheilusta jääneen ajan kuvaamisen harjoittelemiseen.

Arno Hämäläinen on 25-vuotias lappilainen ammattikuvaaja, joka on viime vuosina tullut tutuksi monelle urheilukuvistaan. Hämäläisen otoksia on näkynyt paljon etenkin Byyrin ja Jatkoajan julkaisuissa.

– Alussa urheilu ei ollut ollenkaan mukana repertuaarissa, mutta muutama vuosi sitten päätin ottaa kameran mukaan PS Kemin ja RoPSin väliseen jänkäderbyyn, jotta pääsisin harjoittelemaan kuvaamista futisottelussa. Kuvasin kentän laidalta, mutta kalustossa ei ollut ulottuvuuksia, joten melko tekemätön paikka se oli, Hämäläinen muistelee.

Tuore valokuvaaja päätyi työskentelemään melko pian tämän jälkeen Tampereen Ilveksen mediatiimiin jääkiekon puolelle, jossa hänet noteerattiin ja kutsuttiin kuvaamaan myös Ilveksen futisotteluihin.

– Ensimmäisen kerran kuvasin futista ”kunnolla” syksyllä 2018 Ilvekselle. Homma oli sen verran mukavaa, että pakkohan sinne oli päästä uudelleen. Seuraavana vuonna Ilveksen futispuoli tuli enemmän kuvioihin mukaan ja sen lisäksi tuli nämä Byyrille kuvatut jutut. Erityiskiitos kuuluu Lyytikäisen Tarmolle, jota ilman en välttämättä futista olisi päätynyt kuvaamaan yhtä ahkerasti.

Kilpapyöräilytaustan omaava Hämäläinen on kuvannut monia muita lajeja jalkapallon ja jääkiekon lisäksi. Tästä on ollut iso hyöty kehittymisessä ja monipuolinen lajikirjo voikin tuoda kuvaajalle mukavaa vaihtelua.

– Olen kuvannut mm. jenkkifutista, judoa, maastohiihtoa, sähköpyörätuolisalibandya ja omaa lajiani, eli maantiepyöräilyä. Olen pyrkinyt kuvaamaan monipuolisesti ja tietyt lainalaisuudet pätevät lajiin kuin lajiin. Kun on kuvannut jääkiekkoa hallissa ja futista ulkona, niin on myös helpompi lähteä kuvaamaan muita lajeja, Hämäläinen avaa.

Futiskuvauksessa huomioitavat asiat

Futiskuvauksessa on tiettyjä asioita, joita aloitteleva kuvaaja ei ennen ensimmäistä kertaa tule välttämättä ajatelleeksi.

– Yksi merkittävä asia on jalkapallokentän suuri koko, jolloin kuvaajan hyvä sijoittuminen ja tilanteiden ennakointi korostuu. Tärkeintä on kuitenkin keskittyä kuvaamiseen ja kuvaussuunnitelmaan.

Ennen ottelua pitää siis miettiä kenelle kuvataan ja mitä kuvataan, eli millaisia otoksia halutaan saada.

– Seuralle kuvattaessa sijoitun yleensä siihen päähän, johon kyseinen joukkue hyökkää ja saan sieltä halutut otokset, kuten maalit ja tuuletukset. Tilanteita voi ennakoida ja sijoittua sen mukaan, mutta moni asia on myös tuurista kiinni. Median toiveissa voi näkyä puolestaan paikallisuus (joukkue) tai joku tietty pelaaja, ketä pitää seurata tarkemmin. Lisäksi on hyvä saada ns. yleiskuvia ottelusta, joista käy ilmi ketkä kentällä pelaavat.

Kenties tärkeimpään asiaan eli sijoittumiseen kuvaaja pystyy hyvin vaikuttamaan Suomen sarjoissa pelatuissa otteluissa. Liikkuminen on vapaampaa ja paikkaa pystyy vaihtamaan ottelun aikana.

– Isommissa otteluissa (esim. europelit ja maaottelut) liikkuminen on rajoitetumpaa, joten on hyvä olla suunnitelma ennen ottelun alkua, millaisia kuvia haluaa ja missä paikassa kenttää ne todennäköisesti saa. Suosituimmissa otteluissa kuvaajia on paljon ja silloin täytyy osata noudattaa tiettyä varovaisuutta. Ihan muiden kuvaajien takia, mutta myös omaa kalustoa suojellakseen, Hämäläinen sanoo.

Sijoittumisongelmaa helpottaakseen osa kuvaajista käyttää kaukolaukaisimia, joilla yleensä maalin taakse asetettua kameraa voidaan ohjata.

Toinen merkittävä asia on, kuten ulkokuvaukseen kuuluu ja mikä antaa siihen oman mausteensa, sääolosuhteet.

– Kesällä mennään yleensä shortseissa ja t-paidassa, kun taas alkukeväästä ja loppusyksystä voi olla kunnon talviolosuhteet vastassa. Oman pukeutumisen huomioimisen lisäksi kamera täytyy osata suojata rankkasateen varalta.

Sääennustetta ei tarvitse kuitenkaan pelätä, vaan sateella ja lumituiskussakin voi saada onnistuneita ja makeita kuvia. Aloittelijoille Hämäläinen suosittelee pilvisellä säällä kuvaamista.

– Tasainen valo on hyvä asia kuvaajalle ja pilvisellä säällä tai stadionin keinovalolla on helpompi aloittaa. Auringonpaisteella on puolestaan vaikeampi kuvata, koska valo on niin ”kovaa”, jolloin tulee kontrasteja. Lisäksi aurinkoisella kelillä on varjopaikkoja ja valotus auringon ja varjon kohdalla muuttuu todella radikaalisti. Asetuksia saa olla vaihtelemassa, varsinkin jos aurinko menee välillä pilveen.

Katso siis sääennuste, suojaa tarvittaessa itsesi ja kalustosi, ja sijoitu kentän laidalle oikein.

Vinkit aloittelijoille

Ennen kuvausharrastuksen aloittamista tulee hommata tarvittava kalusto sitä varten. Pohdi mitä lajia tai minkälaisia kuvia tulet ottamaan ja lähde vasta sitten kamerakaupoille.

– Urheilukuvaus on kallista, koska se vaatii rungon, mikä jaksaa suurta laukaisumäärää. Rungon pitäisi olla nopea ja nopeudella viitataan siihen, montako kuvaa kamera sekunnissa ottaa. Objektiivissa pitää puolestaan olla ulottuvuutta ja nekin maksavat sievoisen summan.

Hämäläinen suosittelee metsästämään käytettyjä objektiiveja kamerakaupoista ja nettikirpputoreilta, sillä objektiivit eivät kulu samalla tavalla käytössä kuin rungot. Tiukalla budjetilla liikkuvalle käytetyt tuotteet voivat olla elinehto kuvauksen aloittamiselle tai sen viemiselle ns. seuraavalle tasolle.

– Ensimmäisenä kannattaa panostaa hyvään optiikkaan. 70-200 mm:n objektiivi hyvällä valovoimalla (vähintään f/4) on klassinen valinta urheilukuvaukseen. Jalkapallossa kentän suuruus aiheuttaa toki sen, että polttovälit loppuvat pian kesken, jolloin suoraan 300 mm:n objektiivin hankkiminenkaan ei ole huono ratkaisu. Kompromisseja joudut todennäköisesti kalustohankinnoissa tekemään, sillä kuten tuli jo todettua, urheilukuvaus ei ole halvimmasta päästä.

Kun kalustopuoli on kunnossa, voi asettaa katseensa matsipäivään. Akkreditointi täytyy olla kunnossa, jos sellainen vaaditaan, mutta alemmillakin sarjatasoilla on hyvä ja suotavaa ilmoittaa tulostaan. Tällöin turvallisuudesta vastaava henkilökunta on perillä siitä, kuka kentän laidalla liikkuu.

– Ota selvää missä saat liikkua kentän ympärillä. Jos mikään arveluttaa, voit kysy apua kokeneemmilta kuvaajilta ketään kuitenkaan liikaa häiritsemättä. Ota mukaan retkituoli tai varaudu muuten istumaan, sillä alhaalta päin otetut kuvat näyttävät paremmilta.

Ensimmäiset kerrat ovat aina harjoittelua ja kokeilua, mutta se kuuluu pelin henkeen ja kliseisesti sanottuna kuvaamaan oppii vain kuvaamalla. Epäonnistumisia ei kannata pelätä.

– Valotuksen suhteen aloittelija voi käyttää asetuksissa hyvin auto-ISOa, jolloin kamera säätää sopivan valotusajan automaattisesti vallitsevan valaistuksen mukaan.

Jokaisen kuvaajan kohdalla on lopulta makuasia, millä tavalla kuvat haluaa ottaa.

– Toiset haluavat että vauhti näkyy ja toiset haluavat pysäyttää liikkeen kokonaan. Minulle tärkeää on, että kuvattavan kasvot ovat kameraan päin, jolloin kuvista välittyy tunne paremmin.

Editoiminen

Kuvauskärpäsen pureman ja ensimmäisten ottelukuvien oton jälkeen päästään kuvien käsittelyyn.

– Editointi erottaa nykypäivänä kuvaajia toisistaan. Itse suosin tyyliä, mikä tekee kuvista raikkaita ja värikkäitä. Kuvan tulee olla kuvaustilanteessa valotettu hyvin, jotta se näyttää raikkaalta myös editissä. Toisaalta kuvan pitää olla realistinen, jotta se sopii journalistisiin tarkoituksiin.

Hämäläinen editoi aina kuvansa itse ja se on myös yksi hyvä keino saada niihin persoonallista sävyä. Läppäri ja nopeat muistikortit kulkevat mukana joka ottelussa, jolloin editoituja kuvia saa eteenpäin vielä ottelun ollessa käynnissä. Sosiaalisen median aikakautena nopeasti toimitetut kuvat voivat olla melkoinen kilpailuvaltti.

Suosikkikuvaa tai sitä täydellistä futiskuvaa ei nuorella kuvaajalla vielä ole tai ainakaan hän ei halua sellaista valita, kun asiasta kysyn. Ottelu tai pikemminkin rupeama, joka tulee varmasti jäämään ikuisiksi ajoiksi takaraivoon on sen sijaan helppo nimetä.

– Viime vuoden EM-karsinnat on futiksen puolelta ehdottomasti yksi uran kohokohdista. Ensimmäinen vuosi kunnolla futiskuvausta ja heti pääsee todistamaan historiallista ja ikimuistoista hetkeä! Juuri niitä juttuja, joista voi vanhana kertoa keinutuolissa lapsenlapsille, Hämäläinen päättää.